Pikisaari on elänyt monta vaihetta. Aluksi nimeämättömänä luotona, kunnes kalastajat ottivat sen käyttöönsä. Tämän jälkeen saarelle muodostui 1600-luvulla varhaista teollisuutta. Pikipolttimo antoi saarelle nimensä. Tervaa ja siitä valmistettua pikeä tarvittiin purjelaivojen valmistamisessa. Pikipolttimon paikka on yhä nähtävissä saaren itärannalla. Kesähelteillä maassa oleva piki ja terva tuoksuvat tunnistettavasti.
1700-luvun puolivälissä saarelle siirrettiin meritulli ja saarta kutsuttiin välillä tullisaareksi. Lisäksi saarella toimi monta laivanveistämöä 1700-1800-luvuilla.
Oulun tuomiokirkon tornista 1800-luvulla otettu kuva. Pikisaari näkyy taustalla. Etualalla merikapteeni Fabritiuksen talo. Kuva: Museovirasto, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Kaleva, JOKAKAL3B:15512.
1800-luvun loppupuoliskolla Pikisaari alkoi muodostua teollisuussaareksi. Iso höyrysaha, konepaja valimoineen ja villatehdas toi saarelle asukkaita ja työntekijöitä soudettiin ja tuotiin mantereelta laivoilla. Savuisaa ja metelin valtaamaa Pikisaarta ei voisi tunnistaa nykyiseksi idylliseksi saareksi, joka alkoi muotoutua 1980 luvulta. Tehtaat lopettivat toimintansa ja saarelle muutti käsityöläisiä ja taiteilijoita, lisäksi saarella opetettiin muun muassa käsityön ja restaurointialan ammattilaisia. Pikisaaressa on harvoja säilyneitä puutalokaupunginosia Oulussa. Merimiehenkotimuseo toimii porttina saaren mielenkiintoiseen menneisyyteen.
Katso alle olevalta videolta tarkemmin Pikisaaren vaiheista.